| Jyväskylän yliopiston tutkijat havaitsivat, että raakun eli jokihelmisimpukan toukkia kiduksillaan kantavat taimenet selvisivät paremmin haitallisen flavobakteerin hyökkäyksessä. Toisessa tutkimuksessa havaittiin pikkujärvisimpukan poistavan kyseistä bakteeria vedestä. |
Flavobakteerit ovat iso riesa kalanviljelylle. Niiden aiheuttama lohikalapoikasten kuolleisuus aiheuttaa isoja menetyksiä etenkin sisävesien kalanviljelylle. Erityisesti niin sanottu lämpimän veden kolumnaaritauti, Flavobacterium columnare -infektio, on ongelmallinen, koska sitä vastaan ei ole rokotetta, joka toimisi pienille poikasille – iho- ja kiduskudosta tuhoavaan tautiin voi menehtyä huomattavia määriä kaloja.
Raakun toukat antavat kalalle suojaa bakteeri-infektiota vastaan
Raakun eli jokihelmisimpukan glokidium-toukat tarttuvat lohen ja taimenen kiduksille, missä ne kasvavat ja kehittyvät 9–11 kuukautta, kunnes irrottautuvat ja pudottautuvat joen pohjalle. Raakun toukka on siis kalan loinen, mistä syystä toukkien tartuttamien kalojen oletettiin olevan alttiimpia bakteeri-infektiolle.
Vastoin ennakko-oletusta raakun toukkien tartuttamat taimenet selvisivät paremmin hengissä F. columnare -bakteerin aiheuttamasta taudista verrattuna toukattomiin taimeniin. Lisäksi toukkatartunnan suojaava vaikutus flavobakteeria vastaan säilyi vielä useita kuukausia sen jälkeen, kun raakun toukat olivat kehittyneet ja irrottautuneet kalan kiduksilta. Taimenet selvisivät sitä paremmin, mitä enemmän niillä oli raakun toukkia kiduksillaan.
Simpukat poistavat flavobakteeria vedestä
Simpukat hankkivat ravintonsa suodattamalla vettä. Ne ovat tehokkaita suodattajia – yhden simpukan kidusten läpi kulkeutuu kymmeniä litroja vettä päivässä. Toisessa tutkimuksessa testattiin pikkujärvisimpukan kykyä poistaa vedestä kaloille vahingollista F. columnare -bakteeria. Tulos oli selvä: parhaimmillaan simpukat puolittivat veden bakteeritiheyden.
Lajien hävitessä menetämme niiden tarjoamat palvelut
Raakku on uhanalainen ja monin paikon jo hävinnyt luonnostamme, puhumattakaan Keski- ja Etelä-Euroopasta. Näissä tutkimuksissa saadut tulokset osoittavat, että häviävien lajien mukana voidaan menettää arvokkaita ekosysteemipalveluja.
”Simpukoiden hyödyntämismahdollisuuksia vedenpuhdistushankkeissa ja vesiviljelyssä kannattaa selvittää. Lajikadon mukana olemme vaarassa menettää sellaisia lajien tarjoamia palveluja, joita emme ole ehtineet vielä edes löytää”, harmittelee professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja kansainvälisen LIFE Revives -suojeluhankkeen johtaja.
