Kesän nousulohilaskennoissa Tornionjokeen havaittiin nousseen noin 24 000 lohta, ja Simojokeen noin 1 900 lohta. Määrät ovat samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2023, jolloin nousulohien määrä väheni jyrkästi edellisestä vuodesta. Kesänvanhojen poikasten määrä laski Simojoessa selvästi edellisvuosiin verrattuna.
Tornionjoen kaikuluotauspaikan ohitti Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan 2700 yhden merivuoden lohta eli kossia ja 21 900 useamman merivuoden lohta. Simojoen luotauspaikan ohi nousi arviolta 230 kossia ja 1700 usean merivuoden lohta.
”Vuosien 2023 ja 2024 vähäisten nousulohimäärien vuoksi Tornionjoen ja Simojoen lohikantojen kestävä poikastuotto on vaarantunut. Kossien pieni osuus molemmissa joissa voi ennakoida nousulohimäärän pysymistä pienenä myös ensi vuonna”, kertoo erityisasiantuntija Ville Vähä Lukesta.
Vuoden 2023 alhainen nousulohien määrä näkyi kesän 2024 lohenpoikasten määrissä. Erityisesti Simojoen poikastiheys on moninkertaisesti pienempi kuin edellisen 10 vuoden keskiarvo. Myös jokiympäristön olosuhteilla on voinut olla vaikutusta poikasten määrän vähenemiseen.
”Pitkä talvi yhdistettynä poikkeuksellisen lämpimään toukokuuhun on voinut lisätä kuolleisuutta ainakin Simojoessa. Lisäksi vuoden 2023 syystulva oli korkea ja tulvan laskettua osa mädistä saattoi jäätyä”, kommentoi erikoistutkija Jenni Prokkola.
Vaikka vuoden 2023 kudusta selviytyneitä poikasia oli vähemmän kuin normaalisti, 1–3-vuotiaiden poikasten määrä pysyi hyvällä tasolla. Tornionjoella yksivuotiaita poikasia havaittiin sähkökalastuksissa yllättävän runsaasti, ja kokonaisuudessaan vähintään 1-vuotiaiden poikasten keskitiheys (21 poikasta aarilla) oli samalla tasolla kuin Tornionjoen seurantahistorian suurimmat tiheydet.
Kudulle nousevien lohien kalastus on vähentynyt viime vuosina Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella. Tulevalle vuodelle on asetettu aiempaa pienempi lohen kalastuskiintiö. Se voi auttaa lohikantoja vahvistumaan.
Lohenkalastusta on sopeutettava sekä meressä että joissa vastaamaan lohikantojen heikentyneeseen tilaan. Se on suorin keino vaikuttaa kudulle selviytyvien lohien määrään.
Tuloksia myös Kymijoen ja Kiiminkijoen poikastiheyksistä
Kymijoen poikastiheydet vaihtelevat suuresti vuosien välillä. Viime kesänä joen alimman osan kesänvanhojen luonnonpoikasten tiheys oli noin kaksi kertaa suurempi kuin edellisvuonna (64 poikasta aarilla) ja oli kymmenen edellisvuoden keskiarvon suuruinen. Nousulohet löytävä huonosti padoissa oleviin kalateihin, minkä takia alimpien patojen yläpuolisilla poikasalueilla tiheydet olivat edellisvuosien tapaan pieniä (6 poikasta aarilla).
Kiiminkijoella sekä kesänvanhojen että vanhempien luonnonpoikasten tiheydet olivat viime kesänä seurantahistorian pienimpiä (alle 0,5 poikasta aarilla). Lohen kutu on onnistunut viime vuosina myös Kuivajoessa, jossa seurantaa tehdään harvakseltaan, mutta poikasten tiheydet ovat siellä alhaisia.