Vaelluskaloille ohitusuoma Varkauden Ämmäkoskeen
Ämmäkosken ohitusuoma on 170 metriä pitkä ja kymmenisen metriä leveä.
Se on ihan omassa mittaluokassaan ainakin Pohjoismaissa, ellei koko Euroopassa.
Uhanalaiset virtavesilajit pääsevät taas nousemaan lisääntymisalueilleen Ämmäkosken padon ohi – noin sadan vuoden tauon jälkeen. Sen mahdollistaa valtava, luonnonmukaiseksi rakennettu uoma. Hanke on mittava jopa eurooppalaisittain ja samalla se on kannustava esimerkki yhteistyön merkityksestä. Rudus lahjoitti projektissa tarvittavat seulotut luonnonkivet.
Ämmäkoski virtaa Varkauden kaupungin keskellä Unnukan ja Saimaan Haukiveden vesistöjen välissä. Kosken yläosaan rakennettiin pato 1916 ja nykyinen, suuri säännöstelypato on vuodelta 1972. Pato säännöstelee Unnukka-järven pintaa laivaliikenteen tarpeisiin ja ohjaa virtaamaa Huruskosken vesivoimalaan.
Veden tiukan säännöstelyn vuoksi Ämmäkoski on kärsinyt kuivuudesta tulva-aikoja lukuun ottamatta. Kalojen kulkuväyliksi rakennetut kalatiet eivät ole toimineet toivotusti ja virtavesikalojen elinolosuhteet ovat olleet Ämmäkoskessa erittäin huonot.
– Koskialueelta löytyy taimenten kutupesiä ja kutukanta on vähintään kohtalainen, mutta alkioista selviää jokipoikasiksi hyvin pieni osuus. Kun kosken virtaama nousee keväällä noin yhdestä kuutiosta kolmeensataan kuutiota vettä sekunnissa, pieni taimenen alku hulahtaa virran mukana Haukiveteen, kertoo projektipäällikkö Jaakko Lappalainen Navitas Kehitys Oy:stä.
Yhdessä luonnon ja kalojen parhaaksi
Laajassa yhteistyöverkostossa alettiin selvittää Ämmäkosken kalataloudellista kehittämistä syksyllä 2020. Mukaan lähti isoja toimijoita kuten Varkauden kaupunki, maa- ja metsätalousministeriö, Stora Enso ja WWF Suomi. Hankkeesta tuli osa ministeriön NOUSU-ohjelmaa.
Pyörät laitettiin pyörimään ja nopeasti päästiin myös konkreettisiin tekoihin. Hankkeen ohitusuoman suunnittelusta vastasi Maveplan Oy ja koskikunnostuksen osuudesta Watec Oy, urakoinnista vastaa Destia. Rudus lahjoitti tarvittavat seulotut luonnonkivet, kuten se on tehnyt jo useassa WWF:n vesistöhankkeessa.
Ämmäkosken säännöstelypadon ohi rakennetaan pohjapato sekä peräti 170 metriä pitkä ja noin kymmenen metriä leveä ohitusuoma, joka on mahdollisimman luonnonmukainen ja koskimainen. Urakka valmistuu marraskuun loppuun mennessä.
Kalat pääsevät liikkumaan uomaa pitkin molempiin suuntiin lisääntymisalueilleen. Merkittävää on myös se, että koskialueelle saatiin muodostettua ympäristövirtaama. Näin kuivuudesta kärsineelle koskialueelle turvataan riittävä määrä vettä, jotta etenkin lohikalat pystyisivät kutemaan ja niiden poikaset selviytymään.
– Stora Enso lahjoittaa virtaamaan kymmenen kuutiota vettä sekunnissa. Näin ison vesimäärän ohjaaminen pois voimalasta koskeen on paitsi rahallisesti iso panostus myös ympäristötekona huomattava, toteaa WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.
Hän antaa suuret kiitokset kaikille osapuolille.
– Ämmäkosken hankkeessa on ollut mukana upea konsortio. Tahtotila on ollut yhteinen eikä tuulimyllyjä vastaan ole tarvinnut taistella.
Taas on kalojen vuoro
Jaakko Lappalaisen mukaan uuden ohitusuoman hyviä vaikutuksia ei tarvitse kauaa odotella.
– Kutukalat alkavat etsiä kutemispaikkoja heti. Ensi keväänä nähdään, miten kalat ovat ottaneet koskialueen omakseen ja miten ne siellä viihtyvät.
Odotukset ovat korkealla, mutta realistiset.
– Poikastutkimusten perusteella alueella on nyt yksi kalanpoikanen aarilla. Toivotaan, että määrä kymmenkertaistuu, Lappalainen sanoo.
– Vähintään taimenkanta palautuu kutemaan, mutta ehkä jopa siika, saimaan lohi ja harjuskin nousevat. Kyllä Ämmäkoskella on ensi vuonna useamman kalalajin kutukarkelot, Vilhunen ennustaa.
– Suomessa virtavesilajisto on vahvasti uhanalainen. Vaellusreittien avaaminen on yksi keino lajikadon torjumiseksi. WWF Suomi on ollut viimeisen viiden vuoden aikana mukana 50 vaellusesteen poistossa.
