Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa kasviplanktonlevien määrän havaittiin vähenevän hellejaksoina. Ilmastonmuutoksen myötä kesähelteet yleistyvät ja voimistuvat, mikä tutkimuksen mukaan voi köyhdyttää järvien kasviplanktonin määrää.
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijat seurasivat kerrostuneen ja humuspitoisen Jyväsjärven säätä ja vedenlaatua kesällä päivittäin ja selvittivät järven sekoittuvan kerroksen ja valo-olosuhteiden vaikutuksia kasviplanktonbiomassaan.
Järvien kesäaikainen kerrostuminen johtuu veden tiheyden muutoksista eri lämpötiloissa: lämmin, kevyempi vesi jää kylmemmän ja painavamman vesimassan päälle. Pintaan muodostuu sekoittuva kerros, jonka syvyys vaihtelee sään mukaan ja jossa kasviplankton pääosin elää. Järven sekoittuva kerros säätelee sitä, minkä verran kasviplankton saa valoa ja ravinteita. Valon määrä vähenee ja ravinteiden saatavuus taas yleensä paranee, mitä syvemmällä ollaan. Kasviplankton tarvitsee valoa ja ravinteita yhteyttämiseen.
Kasviplanktonin määrä vaikuttaa kalakantoihin
”Havaitsimme päivittäisistä mittauksista, että suurempi kasviplanktonin määrä oli yhteydessä sekoittuvan kerroksen syvenemiseen, joka oli seurausta tuulisesta ja kylmästä säästä. Vastaavasti tyyni ja lämmin sää madalsi sekoittuvaa kerrosta, mikä johti pienempään kasviplanktonbiomassaan. Kasviplankton muodostaa järvien tuotannon perustan ja vaikuttaa siten koko ravintoverkkoon aina kaloihin saakka”, ympäristötieteiden väitöskirjatutkija Salla Ahonen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Ahosen mukaan syvän sekoittumisen aiheuttama kasviplanktonbiomassan kasvu voi johtua paremmasta ravinteiden saatavuudesta syvemmällä vesipatsaassa, mikä lisää perustuotantoa. Syvä sekoittuminen myös vähentää kasviplanktoniin kohdistuvaa laidunnuspainetta ja planktonsolujen vajoamista pois yhteyttävästä kerroksesta.
Ilman ja veden lämpötilaeron sekä tuulisuuden osoitettiin olevan tärkeimmät järven sekoittuvan kerroksen syvyyttä säätelevät ilmastotekijät. Hellejaksoina lämmin ja tyyni sää heikentää järviveden sekoittumista ja madaltaa sekoittuvaa kerrosta, kun taas viilenevä ja tuulinen sää sekoittaa pintakerroksen syvemmälle.
”Ilmastonmuutoksen myötä helleaallot ja siten kasviplanktonbiomassaa rajoittavat olosuhteet järvissä yleistyvät, mikä voi rajoittaa järven koko ravintoverkon energiasaantia”, Ahonen pohtii.
