I
ijoen Haapakoskella on kuluvana kesänä otettu käyttöön Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä ja kiinniottolaitteisto. Alasvaellusväylä toteutettiin osana laajaa Iijoen vaelluskalahanketta 2020–2022. Väylää esiteltiin 22.8.2022 järjestetyssä avajaistilaisuudessa medialle ja yleisölle.
”Hyvällä yhteistyöllä saadaan aikaan innovatiivisia ratkaisuja. Haapakosken alasvaellusväylä on niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin ainutlaatuinen ratkaisu, jonka toteuttaminen on vaatinut merkittäviä tutkimus- ja kehittämispanostuksia sekä ennakkoluulotonta toteutusta”, painotti tilaisuudessa puhunut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.
”Olemme hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kanssa saaneet aikaan konkreettisen edistysaskeleen Haapakoskella vaelluskalojen alasvaellukselle. Jatkossa testaamme ja tulosten perusteella kehitämme alasvaellusratkaisua edelleen. Tutkimus, vuorovaikutteinen yhteistyö ja vaiheittainen eteneminen ovat avain myös tulevaisuuden konkreettisille tuloksille vaelluskalojen hyväksi”, kertoo PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Jani Pulli.
Lohikalojen vaelluspoikasten eli smolttien reitti alavirtaan Haapakoskella koostuu alasvaellusväylästä ja ohjausaidasta. Alasvaellusväylän alkuosassa on kiihtyvä virtaus. Tarkoituksena on, että smoltit tulevat väylän suulle ohjausaitaa seuraten, havaitsevat virtauksen ja hakeutuvat sen houkuttelemana väylään. Tämän jälkeen kalat ohjataan joko kiinniottolaitteeseen tai putkea pitkin voimalaitoksen alakanavaan jatkamaan vaellustaan. Ensimmäiset smoltit hakeutuivat väylään jo kesällä 2022.
”Kuluvana kesänä kokeiltiin väylän alkuosalla vedenalaista kuvausta. Kuvausolosuhteet ovat haastavat, mutta näyttäisi siltä, että kuvauksen avulla saadaan tulevina vuosina tärkeää tietoa kalojen käyttäytymisestä väylään mennessään ja samalla myös kalamääristä”, kertoo Iijoen vaelluskalahankkeen 2020–2022 projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Alasvaellusväylää käytetään vuosittain toukokuun puolestavälistä heinäkuun loppuun. Smolttien vaellushuipun oletetaan ajoittuvan Iijoella kesäkuun alkuun veden lämpötilan ollessa noin 10–12 astetta. Alkuvuosina smoltteja on tarkoitus ohjata kiinniottolaitteeseen ja siirtää kalankuljetusautolla alimman voimalaitoksen, Raasakan alapuolelle. Mikäli alasvaelluslaitteisto osoittautuu toimivaksi ja riittävän tehokkaaksi, vastaavat rakenteet on tarkoitus rakentaa muillekin Iijoen padoille. Näin mahdollistetaan kalojen vaellus yläjuoksulta merelle.
Alasvaellusväylän toteutuneet kustannukset olivat noin 1,8 miljoonaa euroa. Syksyllä käynnistyvässä Lohi Iijokeen -hankkeessa väylän toimintaa tullaan kehittämään edelleen. Hankkeessa myös panostetaan kalojen seurantaan mittavien tutkimuksien avulla.
