Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskuksen (Luke) toteuttaman laskennan mukaan Näätämöjokeen nousi noin 7 000 lohta kesällä 2022. Nousulohet laskettiin joella ensimmäistä kertaa kaikuluotausmenetelmän avulla.
Arvioidusta nousulohimäärästä pieniä lohia (50–65 senttimetriä) oli 49 prosenttia, keskikokoisia lohia (65-90 senttimetriä) 47 prosenttia, ja suuria lohia (≥90 senttimetriä) vain neljä prosenttia. Lohien nousu Näätämöjokisuussa oli aktiivisinta kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Tämän jälkeen lohimäärät vähenivät merkittävästi.
Lohien ohella Näätämöjokeen nousi arviolta 300 yli 45 senttimetrin pituista taimenta. Kyttyrälohia esiintyi vain yksittäisiä kappaleita. Tämä oli odotettavissa, sillä parillisten vuosien kyttyrälohikanta on edelleen vähäinen.
– Mielenkiintoinen havainto kaikuluotauslaskennassa oli melko runsaslukuinen isojen siikojen populaatio. Nämä siiat elävät Näätämöjokisuussa vuorovesialueella ja kykenevät tekemään jopa lyhyitä piipahduksia mereen. Tällaisia siikapopulaatioita tunnetaan hyvin vähän, kertoo Luken tutkija Panu Orell.
Heikko lohivuosi
Näätämöjoen ohella lohikannat ovat viime vuosina taantuneet laajalla alueella Finnmarkissa. Lohien selviytyminen merivaiheen aikaan on heikentynyt, mutta sen juurisyyt eivät ole tiedossa.
Lohisaaliiden ja joen alajuoksulla sijaitsevan Kolttakönkään kalatien laskentatulosten perusteella lohikausi 2022 oli Näätämöjoella heikko, joskin hieman parempi kuin vuosina 2020–2021.
Kesän 2022 kaikuluotauslaskennan tulosten sekä aiempien vuosien lohisaaliiden ja kalatien seurantatietojen perusteella Näätämöjokeen on parhaina vuosina 2000-luvulla voinut nousta kolme kertaa enemmän lohia kuin vuonna 2022, eli jopa 20 000 kappaletta vuodessa.
Kaikuluotauslaskennan perusteella arvioidut päivittäiset Näätämöjokeen nousseet lohimäärät kolmeen kokoryhmään jaettuna ajalla 2.6.-31.8.2022. Tummansininen viiva kuvaa joen virtaamaa (m3/s) kaikuluotauspaikalla. Vuotuiset lukemat näkyvät infogrammista.
Laskenta toteutettiin Norjan puolella
Lohien kaikuluotauslaskenta toteutettiin Näätämöjoen Norjan puoleisella osalla Kolttakönkään putouksen alapuolella, noin 10 kilometriä jokisuusta ylävirtaan. Kaikuluotaimen lisäksi laskennassa hyödynnettiin vedenlaisia videokameroita, joiden perusteella tehtiin luotainhavaintojen lajimääritykset.
Vaikka laskentapaikka oli fyysisiltä ominaisuuksiltaan erinomaisesti kaikuluotaukseen soveltuva, se osoittautui kalojen käyttäytymisen kannalta todella haastavaksi. Laskentapaikalla niin lohet kuin muutkin kalat uivat paljon edestakaisin.
Edestakainen liikehdintä hidastutti ja hankaloitti laskentaa. Lisäksi alavirtaan uivien kalojen arvioitiin tulleen heikommin havaituiksi ylävirtaan uiviin kaloihin verrattuna. Tästä syystä arvio lohien määrästä on todennäköisesti jonkin verran yliarvioitu.
Kaikuluotauslaskenta pyritään toistamaan lähitulevaisuudessa, ja siinä yhteydessä laskentapaikka muutetaan noin kaksi kilometriä ylävirtaan, Kolttakönkään putouksen yläpuolelle. Tämä vähentänee merkittävästi kalojen edestakaisen uinnin aiheuttamia ongelmia.
Näätämöjoelta kerättyjä lohimäärätietoja käytetään vesistön lohikannoille asetettujen kutukantatavoitteiden täyttymisen arviointiin sekä vesistön lohikantojen hoitotoimenpiteiden suunnitteluun.