Vetouistelu-lehti / VetariShop Yleinen Uusi tutkimus tekee merikalastuksesta kestävämpää

Uusi tutkimus tekee merikalastuksesta kestävämpää



Jyväskylän yliopisto

NordForsk on myöntänyt hankekonsortiolle merkittävän rahoituksen, jossa etsitään konkreettisia keinoja kestävämpään merikalastukseen. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopiston professori Anna Kuparisen johtama tutkimusryhmä, joka tutkii kalastuksen vaikutuksia Pohjanmeren, Kattegatin ja Skagerrakin meriekosysteemeihin. Lisäksi selvitetään erilaisia kalastusvaihtoehtoja ympäristön paremman tilan saavuttamiseksi.

Kestävä kalastus on yksi esimerkki siitä, miten Pohjoismaat voivat hillitä ilmastonmuutosta ja vaalia luonnon monimuotoisuutta. Lisätietoa kuitenkin tarvitaan siitä, miten ihmisten omatoiminta vaikuttaa merien ekosysteemeihin. NordForsk on myöntänyt rahoitusta yhteistyöhankkeelle, jonka painopiste on kestävässä kalastuksessa, jolla hillitään ilmastonmuutosta ja luodaan konkreettisia toimenpiteitä siihen, miten kestävä kalastus voi auttaa suojelemaan merien biologista monimuotoisuutta. Samalla se auttaa Pohjolaa vihreässä siirtymisessä.

Kalastus vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen

Yhteistyöhankkeessa Jyväskylän yliopiston akvaattisten ympäristötieteiden professori Anna Kuparisen tutkimus keskittyy erityisesti ravintoketjuista muodostuvien ravintoverkkojen kokonaisuuden monilajidynamiikan ymmärtämiseen. Siinä käytössä ovat muun muassa verkkoteorian työkalut ja laskennalliset mallit.

– Ilmastokriisin ja luontokadon ratkaiseminen riippuu paljolti siitä, miten hyvin onnistumme siirtymään entistä kestävämpään ruokajärjestelmään. Tarvitaan yksityiskohtaisempaa tutkimustietoa, miten se käytännössä voisi tapahtua, selventää professori Anna Kuparinen Jyväskylän yliopistolta.

Hankkeessa analysoidaan kalastuksen vaikutuksia koko meriekosysteemiin. Tarkoitus on tutkia suoria vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ravintoverkon rakenteeseen. Lisäksi tarkastellaan myös välillisiä vaikutuksia, kuten elinympäristön heikentymisestä johtuvia pitkän aikavälin muutoksia biologiseen monimuotoisuuteen sekä ravintoverkon muutoksista johtuvaa ravinnon vähenemistä.

– Monitieteellisessä yhteistyöhankkeessa tarkastelemme kalastuksen vaikutuksia Pohjanmeren, Kattegatin ja Skagerrakin merien koko ekosysteemiin. Kyseiset merialueet kuuluvat myös maailman parhaiten seurattuihin meriin, sanoo Kuparinen.

 

Tutkimustietoa kerätään useasta eri lähteestä

Hanke on hyvin monialainen. Kalastustietoa hankitaan satelliittipohjaisista alusten seurantajärjestelmistä. Lisäksi tietoa kerätään kaikilta ekosysteemitasoilta. Matemaattisella mallinnuksella etsitään kestävään kalastukseen parhaiten soveltuvat kalastusvaihtoehdot esimerkiksi vertailemalla kalastukseen käytettäviä pyydystyyppejä.

– Tässä hankkeessa yhdistyy paras Pohjolan osaaminen. Kyseessä on hyvin iso ja monimutkainen kokonaisuus, jonka tutkimiseen ja kehittämiseen tarvitaan monitieteistä yhteistyötä, parhaita tutkimusmenetelmiä ja alan asiantuntijoita, iloitsee Kuparinen.

Hanke sisältää myös tiivistä yhteistyötä tanskalaisen (Aarhus University) ja norjalaisen (Institute of Marine Research) tutkimusryhmien kanssa.